Telttailtaman avaus oli siis osunut allekirjoittaneelle. Lavasointi oli erinomainen - henkilökunta on ollut sitä aiemminkin, yhtyeen kanssa ko. paikassa soittaessamme - joten toivoa sopii että ulostullutkin informaatio toimi. Huvittava nyanssi oli artisti/yhtyejuomien hylly: kaikki päällekkäiset tasot olivat täyteen tungetut olutta ja siideriä, arviolta kolmisenkymmentä pulloa per hylly. Yksi erä Boycottille, yksi Sir Elwoodin hiljaisille väreille (heitähän taisi olla siis kuusi vai jopa seitsemän soittajaa ja tekniikan henkilökunta siihen päälle), yksi Apulannan miehille ja yksi minulle. Jäi vajaat kolmekymmentä pullollista juomatta tältä artistilta. Huonoja puolia hakemalla hakiessa löytyy yksi, ja se oli soittoajan kesto. Olin elänyt siinä harhauskossa, että settini pituus olisi tunnin luokkaa, mutta se olikin typistetyt 45 minuuttia, eikä minun lauluillani (joista oudon monet ovat ainakin sen viiden minuutin kestoisia) kovin laveata kappalekimaraa siinä minimiajassa rakennella. Ei hassumpaa kuitenkaan, Turusta oli hyvä jatkaa visiittien viikkoa Naamat- ja Qstock -festivaaleille.