Alun perin tilaisuuden piti järjestymän Kuopion torilla, mutta jossain vaiheessa ilmoitettiin, että juhlatilaisuus onkin satama-alueella. Aivan miten vain, molemmat käyvät. Aivan liian vähäisen yöunen jälkeen piti lähteä matkaan. Kuopio on melko kaukana, ainakin Hämeestä päin arvioituna. Olin paikalla hyvissä ajoin, ja niinpä tulin seuranneeksi hieman ensimmäistä kolmea esiintynyttä yhtyettä ( näkemättä jäivät iltaman kaksi viimeistä ohjelmanumeroa, Deathchain ja Korento, joskin Kuolemanketjun metallimessua ehdin kuulemaan hetkisen, ja siinähän oli maksimimeteli meneillään ).
Kolmen ensimmäisen nuorisojaostojen soitto oli tarkkaan segmentoitua; asennerockia, tapahtumarockia ja taitometallia. Jos yhtyeistä pitäisi jotain ääneen miettiä, niin ainakin ulkoiset tekijät oli mietitty tarkasti ja yhtyeet soittivat melko vakuuttavin vedoin, etenkin metallipäät nuorukaiset. Mikään varsinainen valtionsalaisuushan ei kyllä ole se tekijä, että kiitometallin pieksijät, nuoretkin, ovat soittoharjoittelussaan oudon kuuliaista ja kunnianhimoista väkeä.
Se, onko tekemisen sisältö persoonallista, ei toki toteudu kovin usein, mutta hyvä mieli aloitusyhtyeistä jäi. Lievästi liikuttava.
Ulkoilmasoitteleminen ihmisille, joilla on joko paikalla joku oma soittojoukkionsa jota kannattaa, tai etenkin puolivahingossa paikalle osuneille, on aina haasteellista, saati kun setti piti typistää karkeaan kolmeen varttiin, mutta taisin jollain tapaa onnistua.
Vaikka käännytetyille saarnaaminen onkin palkitsevaa, ei se välttämättä tarjoa niin suurta onnistumisen mahdollisuutta kuin se, että hankkii uuden kuulijan itselleen pelkän keikan soittamalla. Olin käsittävinäni, että näin tapahtui ainakin muutamalle Kuopion satamassa kello kuuden ja seitsemän välillä. Jos nyt ihmisten sanaan on uskomista. Toivon toki, että on.
Vanhojakin pääsi muistelemaan. Yksi keikoillani usein käynyt kuulija oli nähnyt oikein erillistä vaivaa, teettämällä minulle omalla kuvallani varustetun, tyylitellyn varjokuvapaidan. Suurkiitos siitä, vaikken todennäköisesti kehtaakaan esiintyä julkisesti oma naamakuva paidanrintamuksessa. Myös lauluteksteistäni ja esitystapojen sivujuonteista graduaan valmistelevan kuulijan kanssa ehdin vaihtaa muutaman, ehkä oleellisen, sanasen. Ja tapaamaan pikaisesti paria vanhaa toveriakin, vaikka aikataulussa ei keikan jälkeen liiemmälti ylimääräistä ollut.
Tämän jälkeen järjestävä taho oli avuliasta ja tarjosi kyydin asemalle, josta liian pitkä paluumatkustelu saattoi taas alkaa. Kuopiossa olen pistäytynyt vuoden aikajanalla jo kolmasti, ja tämäkin matka oli tekemisen väärtti. Siis: rakkaat savolaiset, nukkukaa hyvin.
