Tämä oli siis se "Jarkko Martikainen sings Matti Johannes Koivu featuring Matti Johannes Koivu" -sessio, joka taipui kielellisestikin innostavaan muotoon. Kaikessa epämuodikkuudessaan.
Iltama alkoi miten alkoi - Bloodpit meni hajoamaan himpun liian varhain itseäni ajatellen, sillä heidän "plays Popeda" -osuuttaan jouduin paikkaamaan minä, eikä todellakaan ollut kylliksi aikaa valmistautua puolen tunnin lainakappalesettiin. Järkeilin, että soittaessani nipun englanninkielistä laulaja-lauluntekijämateriaalia oma osuuteni erottuisi hyvällä tapaa Matin laulujen esittämisosuudesta, mutta hieman hapuilevaksi oma tekemiseni aina välillä karkasi. Niille, jotka olivat paikalla, tahdon osoittaa kiitokseni - he suhtautuivat osuuteen kuitenkin kannustavasti, vaikkei jokainen laulu ehkä niin toiminutkaan.
Niille, joita kiinnosti se, mitä lauloin, on lista seuraava:
Handle with care (Traveling Wilburys)
This old road (Kris Kristofferson)
Where is my love (Cat Power a/k/a Chan Marshall)
I don´t wanna get over you (Stephen Merritt, esitt. Magnetic fields)
Iistä saapui ystävällismielinen järjestäjä minua Oulun asemalta noutamaan, ja sama "lieneekö kaikki nyt parhain päin ja kunnossa" -asenne jatkui itse festivaalialueella. Soittajuus on toisinaan juuri tätä: väki on halukasta pitämään soittajan tyytyväisenä, ja keskimääräinen asenne on muutenkin vastaanottavainen. Takahuoneessa oli järjestettynä - taas kerran - aivan liikaa kaikkea, mutta oudoin kruunu tarjoilussa oli Sorbus -pullo. Minä olin jo ehtinyt luulemaan, ettei tuota nuoruudessani maistelemaani halpaa mutta etovaa kitkeryyttä enää edes valmistettaisi. Sorbus toi todellakin muistoja mieleen ja hykerrytti jotenkin, mutta jätin silti pullon järjestävän tahon jatkojuomiksi. Ehkäpä aamuyöllä kukaan ei enää käsittänyt, miten kammottavasta kokemuksesta on kysymys?
